Maailma on muuttunut elinaikanamme enemmän, kuin kykymme ymmärtää tai ottaa vastaan muutoksia kestää. Henkisesti muutos on raskasta. Luemme päivittäin uutisia, jotka pistävät miettimään pitäisikö muutosta hidastaa. Toisaalta usein muutosprosesseissa olevat ihmiset toteavat jälkeenpäin, että odottaminen on kaikken raskainta ja aiheuttaa tehottomuutta.

Muutos wikipediassa

Muutoksen teeama on seurannut koko omaa elämääni. Lapsena meillä ei ollut puhelinta. Väri TV tuli meille joskus 1970 - luvun lopulla. Tietokoneeseen tutustuin 1984 koulun ATK - kerhossa. Kännykän ostin 1991, oman tietokoneen vasta 1995. Puolustuvoimissa palvellessani 1995 - 2000, muutos oli jatkuvaa. Oragnisaatiot muuttuivat nopeammin kuin edellinen oli ehditty toteuttamaan. Suuri muutos oli siirtyminen ns. syväjohtamisen toteuttamiseen koulutuksessa ja johtamisessa. Yleisurheilun parissa olen olut vuodesta 1987, toki tätä ennen harrastin lajia, mutta toimijaksi tulin 1987. Tämän lähes 30 vuoden aikana urheilun ja liikunnan seura-, piiri-, alue-, lajiliitto ja kattojärjestö ja muut organisaatiot ovat tulleet tutuksi. Näissäkin on toteutettu muutosta. Ainakin monen toiminnan nimi on muuttunut ja erilaisia työryhmiä aiheen äärellä on ollut kymmeniä. Ohessa on joitakin linkkejä, joiden historiaa kannattaa pohtia muutoksen näkökulmasta, mikä on muuttunut, mitä pitäisi muuttaa ja miksi, kuka muutoksesta vastaa, mitä varten pitäisi mahdollisesti muuttua? Ja ovatko aikataulut liian tiukkoja vai peräti käsittämättömän pitkiä?

Valo ja OK
Suomen Urheiluliitto ry
Kuopion Reipas ry
Puolustusvoimat

Tulen käsittelemään tässä blogissa organisaatioiden muuttumista lähinnä toiminnan tavoitteiden ja päämäärien suunnasta. Muutos tarpeen voi laukaista henkilöstön osaamisen tarpeet, asiakassegmenttien muuttuvat tarpeet, talouden romahtaminen tai jokin muu tarve. Lähtökohtaisesti muutosprosessit ovat helppoja. Mutta silti niissä kompuroidaan.      

Barack Obaman vannoessa presidentin virkavalan puhuttiin sadan päivän aikaikkunasta, jolla hän lunastaa kansakunnan tuen tai sitten menettää sen. Olen siitä asti ollut kiinnostunut ns. sadan päivän säännöstä ja kokeillut sitä,. Olen sidosryhmieni kanssa seurannut suurten monikansallisten organisaatioiden muutoksia sadan päivän säännön näkökulmasta. Tälle säännölle ei liene löydy varsinaista akateemista perustetta. Toisaalta ei sitä voida yliopistomaailmasta odottaakkaan, onhan se jo laitoksena kulttuuriltaan enemmän hidas ja kankea. Todelliset muutoksen sankarit ovat niitä, joilla ei ole aikaa odottaa teorioiden ja byrokratioiden päätöksiä. Vai mitähön miettivät 1990 luvun alun pääministeri Esko Aho ja ministeri Iiro Viinanen, aikaa ei ollut montaakaan tuntia, ennen kuin valtio nimeltä Suomi olisi ollut maksukyvytön. Rapaa tuli niskaan, jopa tappouhkauksia, mutta nousimme kansakuntana nopeasti jaloillemme. Toki muutokset johtivat myös moniin epäinhimillisiin ihmiskohtaloihin.         

Muutoksen tekijältä vaaditaan selkää ymmärrystä muutoksen syistä, prosesseista ja läpiviennistä. Luin juuri blogin, jossa Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, proffesori Vesa Harmaakorpi puhuu ripeästä (26.9.2014) muutoksesta. Kuulostaa erinomaiselle. Mutta seuraavalla viikolla hänen allekirjoittamassaan seurakirjeessä todetaan "Tämä muutos on syytä toteuttaa hallitusti ja prosessi vie asteittain toteutettuna useamman vuoden ajan." Tämä olkoon esimerkki siitä, miten monella tavalla muutokseen voidaan suhtautua, jopa saman toimijan näkökulmasta. Kyseessä olevan asian, valmennusjärjestelmän muutoksen alkusysäys on hyväksytty jo vuonna 2005, Suomen Urheiluliiton liittovaltuustossa strategiaa päätettäessä. Tässä en ota kantaa muutoksen sisältöön ja tarpeisiin. Nostan vain esimerkin omaisesti suomalaisten rakastaman lajin yleisurheilun, muutoksen teon viitekehyksen esille.

Yksi lähestymiskulma on talouden realiteetti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kovissa muutospaineissa, syynä on julkisten tietojen mukaan valtion rahoituksen väheneminen. Muutoksen teko vaatii tällöin ripeitä toimia. Näistä toimista voimme lukea ikäviä uutisia päivittäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos uutisoi 15.9.2014, "THL aloittaa YT.neuvottelut 8,5 miljoonan euron säästöistä."   Näissä tapauksissa jo lainkin mukaan ollaan ns. sadan päivän säännössä.

Miksi muutos sitten vie aikaa, jopa vuosikymmenen, tai siitä annetaan erilaisia viestejä? Siksi, että muutos pelottaa, se aiheuttaa aina uuden osaamisen rekrytointia, vanhan osaamisen kiittämistä hyvästä työstä ja rakenteiden muuttamista. Muutos tarkoittaa aina valtavasti työtä, mukavavuusalueelta pois tulemista. "Sadan päivän sääntö" voi olla ja on mahdollisuus. Vuosikausien vääntö ja epävarmuus, tuloksen teon lukot, voidaan purkaa hallitusti, mutta tehokkaasti ja energia suunnata niihin asioihin, joilla on organisaation tavoitteiden suunnassa todellista merkistystä. Muutoksentekijät saavat myös aina rapaa ja kritiikkiä niskaansa. Heitä syytetään eripuran viljelemisestä ja kaaoksen aikaan saamisesta. Tämä on inhimillistä, onhan muutosprosessit käytännössä harvoille tuttuja, ainakin nopealla aikataululla. Teoreetikkoja asian ympärillä on paljon, mutta muutoksen toteuttajia vähän. Vai mitä mieltä olet valtiovallan rakenneuudistuksesta, SOTE - uudistuksesta? Olisiko niin, että maamme taloudellisen tilan yksi suurimpia syitä on se, että emme halua, osaa tai uskalla muuttua?   

Palaan seuraavassa kirjoituksessa muutoksen lähtökohtiin ja mistä ne lähtevät liikkeelle. Miten nämä lähtökohdat sijoittuvat sadan päivän sääntöön? Siitä lisää myöhemmin.  

Näillä ajatuksilla alkavaan viikkoon, oman muutoksen tavoite tulevalle viikolle, liikuntaa lisää :)   

Kuopiossa 5. päivänä lokakuuta 2014, 
Marko Ahtiainen 

ps. pari vinkkiä asian läheltä
Palvelutuote viidessä päivässä
Maailman muutos ja Suomi

Huom:
Tällä kirjoituksella ei ole pätkääkään akateemista perustetta, onnistuneita muutosprosesseja sitäkin enemmän. Kirjoittaja varoittaa ottamasta vinkkejä tästä kirjoituksesta, ne voivat johtaa erilaiseen huomiseen. Jos taas haluat organisaatiollesi uudenlaisen huomisen, ota yhteyttä. Mietitään yhdessä sadan päivän prosessi teille. 

Marko Ahtiainen Facebookissa
Marko Ahtiainen LinkedInissä
Marko Ahtiainen twitterissä
Marko Ahtiainen Instagramissa